Hyvä puoli on, että luottamushenkilöillä on vielä pari vuotta aikaa opetella hommaa käytännössä kunnissa. Treeniä nimittäin tarvitaan Turun seudullakin. Ei ole kovin hyvin touhu sujunut tähän asti ainakaan kotikunnassani.
Kannattaakin jokaisen asiasta kiinnostuneen nyt miettiä erityisen tarkkaan millaisia päättäjiä hommaan ollaan taas tulevissa vaaleissa valitsemassa. Tuntuu hiukan siltä, että monille tärkeintä on se päättäjän paikan saaminen. Asioiden seuranta ja niihin vaikuttaminen jääkin monilla sitten jo tekemättä. Ei osata tai uskalleta ajatella, saati itse selvittää, missä mennään. Mieluummin päätetään sen mukaan mitä esittelevä virkamies suvaitsee asioista kertoa, miettimättä yhtään onko asian esittelijällä tarve yrittää silotella tai peitellä esiteltävää asiaa.
Pari vuotta sitten tuli omakohtaisesti nähtyä mitä on vanhuspalvelun valvonta. Se avasi silmiä ja jätti melko lailla hampaankoloon valvontaan liittyviä asioita.
Tilanne sai alkunsa kun tehostetussa palveluasunnossa asuvan henkilön verensokerin mittaaminen päätettiin lopettaa henkilökunnan jäsenen toimesta. Iäkäs asukas oli saanut muutama päivä aikaisemmin aivoinfarktin ja siksi verensokerin mittaus oli aloitettu. Päivällä verensokeri oli mitattuna ollut 20 ja väsymyskin oli lisääntynyt. Vastoin lääkärien suosituksia ja hoitavan lääkärin konsultointia yksittäinen henkilökunnan jäsen tuntemattomasta syystä oli päättänyt lopettaa mittauksen. Seurannan lopetuksesta annettiin harhaanjohtavaa tietoa asukkaan omaisille, että lääkärin mielestä tarvetta mittauksille ei ollut, vaikka vastuussa ollut lääkäri ei ollut asiasta tietoinen. Kuultuaan asiasta lääkäri otatti heti verikokeita ja teki lääkemuutoksia. Kyseessä olevassa tehostetussa palveluasunnossa oli ollut myös muita puutteita perushoidon toteuttamisen suhteen. Kyseessä oleva yksikkö oli tapahtumahetkellä osakeyhtiö, jolta kunta on ostopalvelusopimuksella palvelut hankkinut.
Kunnan tulisi valvoa yksityisiä palveluntuottajia ja sen vuoksi aloin etsiä syytä menettelylle sekä yksiköstä että kunnan virkamiehiltä ja perusturvalautakunnalta. En saanut innostunutta vastaanottoa niin yksiköstä, virkamiehiltä kuin politiikoiltakaan. Minulle jäi sellainen olo, että minua pidettiin hankalana omaisena ja minun olisi pitänyt olla vain hiljaa. Esitin hyvin yksinkertaisia kysymyksiä: Kuka päätti mittaamisen lopettamisesta ja miksi se päätettiin lopettaa? Miksi hoitavalta lääkäriltä ei kysytty asiasta? Miksi omaisille annettiin harhaanjohtavaa tietoa? Ja vielä lopuksi kysymys miksi tiedon saaminen totuutena on vaikea antaa? Omainen kaipaa rehellisyyttä, eikä puolitotuuksia. Yksikön hoitajilta ja hallitukselta, kunnan virkamiehiltä tai perusturvalautakunnalta oli vaikea saada vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaikka useamman kerran asian kanssa oltiin yhteydessä. Asia otettiin kyllä "käsiteltäväksi", mutta kysymyksiin ei vastattu ja päätösesitys oli yleensä vaan, että asia kuitataan loppuun käsitellyksi. En kuitenkaan antanut periksi ja lopulta jouduin viemään asian päättäjien saamattomuuden vuoksi eduskunnan oikeusasiamiehelle asti. Vasta silloin alkoi tapahtua. Oikeusasiamies ohjeisti aluehallintovirastoa puuttumaan asiaan ja tarkastamaan tilannetta. Tätä kautta sitten runsaasti raportoitavaa ja puutteita ja huomautettavaa oli löytynyt niin yksiköstä kuin korkeammaltakin taholta.
Yksittäisen asiakkaan omaisen pyynnöt eivät hetkauttaneet ostopalveluyksikköä, sen hallitusta, eivätkä kunnan toimintaa millään tavoin. Kertoo aika paljon siitä, miten asiakaslähtöistä työ on ja mitkä ovat asiakkaan tai ylipäätään kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet nykyisten ja tulevien SOTE yhtiöiden toimintaan. Vasta korkeamman viranomaistahon puuttuminen pakotti yhtiöt tekemään selvityksiä ja edes yrittämään saada asiaan jonkinlaista selvyyttä.
On uskomatonta, että harvoja päättäjiä näyttää oikeasti kiinnostavan, miten palvelut toimivat kunnassa ja millaisia epäkohtia niissä esiintyy. Valtaa kyllä halutaan, mutta unohdetaan että valtaan kuuluu myös vastuu, eikä vastuunpakoilu virkamiesten selän taakse ole vastuunottamista, vastuunkantoa, jota nyt vaalipuheissa äänekkäästi tuodaan esiin. Luottamushenkilöllä kuitenkin on halutessaan kaikki mahdollisuudet puuttua laiminlyönteihin. Ja pitäisi olla siihen myös velvollisuus asioita selvittää, kun niistä heille kerrotaan.
Tämä kannattaa tulevissa vaaleissa muistaa.
Kunnan ja jatkossa maakunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kunnan ostopalvelut ovat laadukkaita ja ihmisten hyvinvointia edistäviä. Herää kuitenkin lisää kysymyksiä, että onko voittoa tavoittelevat sosiaali - ja terveyspalveluyritykset edes hyväksi kuntalaisten terveydelle? Yksityisten terveyspalvelua tuottavien osakeyhtiöiden tärkein tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen ja sijoittajille. Tärkein tehtävä ei ole tuottaa laadukasta kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävää palvelua. Mielestäni SOTE:a pitäisi valmistella julkiset palvelut edellä ja yksityiset osakeyhtiöt voivat tarjota täydentäviä palveluita kuten tähänkin mennessä. Valvontaa pitää tehostaa ja myös kuntaan valittavilla päättäjillä on eettinen ja moraalinen velvollisuus olla kiinnostunut kuntalaisten terveydestä ja siitä ettei vastaavanlaisia pääse tapahtumaan.
Jos edelleen tulevat päättäjät valitsevat vallan ja unohtavat vastuunsa, silloin leikitään tulella!
Päivi Föhr
Lähihoitaja
Kuntavaaliehdokas
Vasemmistoliitto
